Koronarokotetutkimusten puutteellisuus

Edellisessä postauksessa käytiin läpi periaatteet rokotteiden kehittämisessä normaalitilanteessa ja uusien rokotteiden nopeutettua kehittämisprosessia hätätilanteessa, jonka mukaan rokotetutkimukset teoriassa etenevät.

Tässä postauksessa käydään läpi, mitä puutteellisuuksia eläinkokeissa ja kliinisissä kokeissa kuitenkin on käytännön toteututuksen tasolla ilmennyt uusien koronarokotteiden osalta.

Ennätysnopea aikataulu

Ihan jo maalaisjärjellä ensimmäinen puutteellisuus on se, että kun neljäs kliininen vaihe yleensä kestää vuosia, minkä aikana varmistutaan rokotteen turvallisuudesta ja tehokkuudesta, nyt nopeutetulla aikataululla tehdyistä rokotteista ei ole mitään näyttöä pidemmältä aikaväliltä.

Myös prekliininen sekä ensimmäinen, toinen ja kolmas kliininen vaihe (eli faasi 1-3) kestävät yleensä vuosia ennen myyntiluvan myöntämistä. Nyt rokotteet on otettu käyttöön suurelle massalle ihmisiä alle vuoden aikataululla.

Professori emeritus Kimmo Kontula toteaakin Duodecimin sivuilla rokotteiden kehittelyn vauhdista osuvasti: ”Vauhti on ollut lähes käsittämätön: kun yleensä tällainen projekti on vaatinut 10 vuoden kehittelytyön, nyt temppu on tehty vajaassa vuodessa”.

Pfizerin ja Modernan rokotteet olivat uusista rokotteista valmiina ensimmäisinä ja siinä meni vain 8 kuukautta. Elina Hytönen kertoo, että aiemmin nopeiten valmistunut rokote oli 4 vuodessa myyntiluvan saanut sikotautirokote. Sen hyväksyi FDA vuonna 1971. Uuteen geeniteknologiaan perustuvan rokotteen on kuitenkin sanottu olevan nopeampi valmistaa. Tämä ei silti tarkoita sitä että tutkimustulokset olisivat valmiit, vaikka rokote valmis onkin.

Tutkimusten luotettavuuden arviointi

Duodecimin sivuilla kerrottiin joulukuussa myös, ettei vertaisarvioituja tutkimusraportteja koronarokotteista ole olemassa:

”Yhdenkään rokotteen suorituskyvystä ei ole vielä julkaistu vertaisarvioitua tutkimusraporttia, vaan data perustuu lähinnä yhtiöiden omiin tiedotteisiin.” Teksti jatkuu näin: ”Niiden luotettavuutta on tuskin syytä epäillä, joskin johtopäätöksiä tehdään tällä hetkellä vain muutaman sadan tartunnan saaneen perusteella – vaikka rokotusaineistot ovat toki kymmenien tuhansien kokoisia”.

Yhdenkään rokotteen suorituskyvystä ei ole vielä julkaistu vertaisarvioitua tutkimusraporttia, vaan data perustuu lähinnä yhtiöiden omiin tiedotteisiin.

Kimmo Kontula 
professori emeritus 

Kriittisemmin asiaa tarkastelee Elina Hytönen blogitekstissään COVID-19: KORONAROKOTE TULI:

”Tähän mennessä hätätilaluvan saaneet koronarokotteet ovat itse asiassa laittomin perustein käytössä. Ne on valmistettu nopeutetusti, vaikka ovat ennen tuntematonta tekniikkaa, niiden kliiniset tutkimukset ovat kesken, samoin Pfizerin mukaan sen omat eläinkokeet (Moderna hyppäsi eläinkokeiden yli kokonaan!), ja ne hyväksyttiin käyttöön vastoin hätätilaluvan ehtoa. Tämän ehdon mukaan rokote/lääke voidaan hyväksyä vain, jos sille ei ole korvaavaa vaihtoehtoa. Rokotteelle oli olemassa useita vanhoja, koeteltuja, edullisia vaihtoehtoja, jotka FDA olisi voinut hyväksyä koronaepidemian hoitoon.”

20.3.1993 julkaistussa Hesarin artikkelissa kerrottiin Pasteurin testanneen rokotteita ihmisiin ilman edeltäviä eläinkokeita. ”Tieteen tunnetuimpiin nimiin lukeutuva Louis Pasteur (1822-1895) tuomittaisiin ehkä tänään tieteelliseksi pikkuhuijariksi. Ainakin hän saisi sapiskaa epäeettisyydestä, jos tieteellisiä väärennöksiä selvittävä komitea kuulustelisi häntä nyt.”

Miten on tilanne nyt?

Moderna

Edellä mainituista Modernan eläinkokeista uutisoitiin maaliskuussa 2020 Stat Newsin artikkelissa Researchers rush to test coronavirus vaccine in people without knowing how well it works in animals:

”As they race to test an experimental coronavirus vaccine, researchers aren’t waiting to see how well it prevents infection in animals before trying it in people, breaking from the usual protocol.”

”That doesn’t mean the scientists have sped past animal testing entirely. Virologists at NIAID tried the new vaccine on run-of-the-mill lab mice, the institute told STAT by email, on the same day that the trial began enrolling participants.”

Tästä kerrotaan myös Live Sciensissa otsikolla Researchers fast-track coronavirus vaccine by skipping key animal testing first.

Eläinkokeista puhutaan myös UK Medical Freedom Alliancen sivuilla:

”It has been difficult to obtain clear sequential information about animal trials. Moderna were given approval to simultaneously overlap (rather than sequentially test) their vaccines. Animal data from the DART study was only available very recently whilst conducting Phase 1 trials on humans. Prior to the emergence of Covid-19 there had been efficacy studies conducted on non-human primates due to SARS-Cov-1 but these studies were limited.”

Teksti jatkuu kliinisillä kokeilla:

Phase 1, 2 and 3 trials were accelerated by performing them concurrently, alongside ‘at risk’ large scale vaccine production. There was a rolling regulatory review and simultaneous analysis. This protocol is unusual for vaccine trials. Trials remain active.”

Lue lisää ylläolevasta linkistä tai allaolevasta tekstistä.

Modernan rokotteesta on enemmän asiaa alempana.

Modernan omilla sivuilla voit tutustua esim. tähän: Moderna’s Fully Enrolled Phase 3 COVE Study of mRNA-1273.

AstraZeneca

Myös AstraZenecan rokotetta on kritisoitu: ”The trials for the Oxford-AstraZeneca trials have come under some criticism e.g. for the mixed dosing regimens used and for combining multiple different studies”. Eläinkokeista ja kliinisistä kokeista voit lukea linkistä tai alta.

Myös AstraZenecasta lisää tuonnempana.

Pfizer

UK Medical Freedom Allience kertoo Pfizerin kokeista: ”No animal safety studies have been published for this vaccine. The vaccine was tested on mice and macaque monkeys to establish efficacy only (not safety).

Kliinisistä kokeista ei käynyt ilmi seuraavia asioita:

”The trials did not assess & we CANNOT answer:

? Does the vaccine save lives? (no one has died from COVID-19 in the trials in either the placebo or vaccine group)

? Does the vaccine reduce development of severe COVID-19? (3 cases of severe COVID have been reported in the placebo group and 1 in the vaccine group – these numbers are too small to answer the question)

? Does the vaccine prevent transmission?

? Does the vaccine impact blood or organ health?

Lisää voit lukea yllä olevasta linkistä tai alla olevasta tekstistä.

Elina Hytönen jatkaa koonnilla Pfizerin rokotteesta:

KLIINISTEN TUTKIMUSTEN MATALAT TEHOKKUUSTAVOITTEET

Rokotteen antamasta suojasta – miten hyvin se hoitaa tutkimuksissa asetetun tehtävänsä eli lievittää koronainfektion oireita – ei ole tarkkoja tietoja. Kliinisistä tutkimuksista niitä on saatu niukasti. Ainoa Pfizerin julkaisema informaatiolähde oli – tammikuun loppuun 2021 mennessä – joulukuun 2020 lehdistötiedote, jonka yhtiö julkaisi alustavien kliinisten tutkimusten päätyttyä. Sen sanoma oli, että uusi rokote on yli 90 %:sesti tehokas.

Tiedote ei tarjonnut dataa siitä, miten tulos oli saatu. Rokotteelta puuttuu myös vertaisarviointi tieteellisissä julkaisuissa ja WHO:ssa. Meillä on siis vain valmistajan lehdistötiedote. Mutta se riitti käynnistämään prosessin, jonka tuloksena rokote sai nopeasti hätätilalupansa.

William Haseltine, Harvardin lääketieteellisen yliopiston entinen professori, perehtyi Pfizerin rokotteen valmistajien tutkimusprotokollaan. Se mitä hän näki ei ollut vakuuttavaa.

Koesuunnitelmat oli laadittu niin, että rokotteet näyttäisivät toimivan hyvin, vaikka niiden teho olisi minimaalinen. Ts. vaatimukset näytöstä olivat hyvin matalat. Normaalisti rokotteelta on odotettu, että se ehkäisee tartunnan ja infektion eli suojaa rokotettua influenssalta, tuhkarokolta, hepatiitilta jne. RNA-rokotteiden valmistajat asettivat tavoitteen helpommaksi. He vaativat rokotteelta kykyä ehkäistä lieviä oireita, niinkin lieviä kuin yskä tai päänsärky. Vakavan taudin ehkäisy ei edes ole kuulunut protokollaan. Tämä oli kokeiden ensimmäinen yllätys.

Toinen yllätys oli alustavien kliinisten (eli ihmisillä tapahtuvien) tutkimusryhmien hyvin pieni koko. Modernan interim-analyysin tulokset perustuivat 53 koehenkilön keskuudessa esiintyvään koronavirusinfektioon. Pfizerin vastaava koeryhmä oli kooltaan vain 32 henkilöä. Koe katsottiin ”menestykseksi”, jos näistä 32:sta rokotteensaajasta 7 tai harvempi sai oireita, verrattuna kontrolliryhmän 25:een oirehtijaan. Primaariryhmään otettiin 164 vapaaehtoista. Tehokkuusvaatimus oli 60 %.

Tulokseen vaikuttaa myös, mitä placeboa on käytetty. Siitä ei ole tietoa. Moderna on käyttänyt aitoa placeboa eli suolaliuosta, Pfizer tiettävästi jotain yhdistettä, jossa todennäköisesti on mukana toinen rokote. Tämä vie tutkimuksilta pohjan, etenkin se vääristää turvallisuustestien tulosta.

Entä mikä oli tutkijoiden mielestä riittävä osoitus koronavirusinfektiosta? Siinä riitti yksi positiivinen PCR-testi (!) ja yksi tai pari lievää oiretta kuten päänsärky, kuume, yskä tai lievä pahoinvointi. Hazeltinen kommentti: ”Tämä on kaikkea muuta kuin riittävää.”

Rokotteen tutkijat itse asiassa testasivat, pystyykö rokote lievittämään tavallisia vilustumisoireita. COVID-19:n vakavien komplikaatioiden ehkäisystä ei ole kysymyskään. Näyttää siltä, että nämä lääkeyhtiöt (Pfizer, Moderna, AstraZeneca) olettavat, ettei niiden rokote tule koskaan ehkäisemään infektiota. Ne mittaavat rokotteen menestystä siltä pohjalta, mikä on oireiden ero tartunnan saaneen vertailuryhmän ja tartunnan saaneen rokotetun ryhmän välillä – ne eivät mittaa ensisijaisena tavoitteena infektiota ja toisaalta ei-infektiota,” Haseltine kirjoittaa (Forbes, 23.9.2020).

  • Tutkijat eivät myöskään kerro, montako sykliä (monistuskertaa tai suurennuskertaa) PCR-testissä käytettiin Covid-19-tartuntojen määrän laskemiseen. Jos syklejä on yli 30, kuten Suomessa (40) ja USA:ssa rutiinitesteissä (40-50), PCR-testi antaa helposti vääriä positiivisia tuloksia. Se ei tee eroa henkilöllä, jolla on joskus ollut virus ilman oireita, mutta paikalla on vielä jokin jälki viruksesta, ja henkilöllä, jolla on aktiivinen, tartuntakykyinen virusinfektio
  • Ei ole informaatiota siitä, olivatko löydetyt ”tapaukset” oireellisia vai oireettomia.
  • Mikään ei kerro, kuinka kauan rokotteen suojavaikutus kestää, jos sillä tosiaan se on.
  • On arvioitu, että yhden Covid-19-tapauksen ehkäisemiseksi on rokotettava 256 henkilöä Pfizer-BioNTechin rokotteella. Modernan rokotteen vastaava luku on 167 henkilöä. Onko terveysviranomaisten hyöty-riski-arvio osunut kohdalleen?

Kuten sanottu, vakava sairaus ja kuolema ovat poissuljettuja kohteita näissä tutkimuksissa, sillä yhdessäkään ei ole mukana epäonnistuminen sairaalahoidon tai kuoleman ehkäisyssä kokeen menestymisen esteenä.”

Elina jatkaa turvallisuuskokeilla:

”TURVALLISUUSKOKEET

Pfizerin mRNA-rokotteen turvallisuutta on testattu kahdessa ryhmässä. 1-ryhmän osallistujajoukko oli 60 18-55-vuotiasta. 2-ryhmään on kuulunut noin 44.000 osallistujaa, 12-vuotiaista alkaen. Puolet osallistujista sai placebon. Noin puolet 2-ryhmästä – 21.720 henkilöä, 16-vuotiaita ja vanhempia – sai ainakin yhden annoksen rokotetta. Näistä 19.067 henkilöä seurattiin toisen rokoteannoksen saannin jälkeen kahden kuukauden ajan.

Pfizer ilmoittaa lieviä haittavaikutuksia. Pistoskohdan punoituksen ja kivun lisäksi rokotetuista 60 % koki väsymystä pistoksen jälkeen, myös koettiin päänsärkyä, lihas- ja nivelkipuja, vilunväristyksiä ja kuumetta, pahoinvointiakin. Oireet olivat yleensä lieviä ja katosivat muutaman päivän kuluttua.

Pfizerin kokeissa sattui myös neljä Bellin pareesi -kasvohermon halvausta, jossa puolet kasvoista valahtaa alaspäin. Niitä ei ollut placeboryhmässä. Modernan ryhmässä näitä halvauksia oli kolme, yksi placeboryhmässä. Bellin pareesi on vakava neurologinen rokotusreaktio, joka voi jäädä pysyväksi. Reaktio mainitaan pernaruttorokotteen alkuperäisessä pakkausselosteessa (the label), josta FDA sen myöhemmin poisti. Pfizerin rokotteella ei tätä pakkausselostetta vielä ole, koska se ei ole käynyt läpi virallista hyväksymisprosessia.”

”Pfizer-BioNTechin rokotteen koehenkilöistä 552 oli 12 – 16-vuotiaita lapsia, mutta heistä ei ole annettu mitään dataa. Pfizer ilmoittaa, ettei rokotteen tehoa ja turvallisuutta ole vielä varmistettu alle 16-vuotiailla, mutta tuloksia on mahdollisesti tulossa keväällä 2021. Rokotetta ei ole myöskään testattu allergikoilla, immuunikompromettoiduilla (henkilöillä joiden immuunipuolustus on alentunut) eikä raskaana olevilla ja imettävillä.

Kun lääkeyritykset valmistavat lääkkeitä, turvallisuustestit saattavat kestää useita vuosia. Nyt uutta teknologiaa edustava, koko maapallon väestölle suunniteltu rokote saa myyntiluvan, tosin ”ehdollisen”, kahdessa kuukaudessa, kesken kliinisten kokeidensa. En ihmettele, että tämä ei herätä luottamusta rokotteen turvallisuuteen.”

Entä mitä vanhusten ja heikkokuntoisten rokottamisesta kävi ilmi? Elina kertoo:

”EI VAKUUTTAVAA NÄYTTÖÄ ETTÄ ROKOTE TOIMII VANHUKSILLA

Rokotteiden ja lääkkeiden tutkimuksissa koehenkilöiksi valitaan tavallisesti mahdollisimman terveitä, nuorehkoja aikuisia. Totta kai, he yleensä kestävät rokotteita ja lääkkeitä parhaiten, tutkimuksissakin. Siten testien ulkopuolelle jäävät kroonisesti sairaat ja vanhukset. Britannian terveysviranomaisten ja hallituksen jakama, Pfizerin COVID-rokotetta koskeva tiedote terveydenhoidon ammattilaisille kertoo, että rokotteen tehoa on testattu ”55-75-vuotiailla ja siitä vanhemmilla”, jolloin tehokkuus oli 94,7 %.

Kuinka suuri oli yli 55-vuotiaiden osuus testatuista? Sitä ei ilmoiteta, ei myöskään iäkkäimpien osuutta, vaikka koronatautiin kuolleiden keski-ikä on 84 vuotta. Kokeiden 1-tutkimuksessa iäkkäitä ei jostain syystä ollut lainkaan (ryhmän koko 60 henkilöä). Ilmeisesti Pfizerin ilmoitus rokotteen tehosta vanhusten hoidossa ei ole vakuuttanut monia, ei edes rokoteteollisuuden parissa työskenteleviä.

Tri Kelly Moore työskentelee rokoteteollisuuden puolella Immunization Action Coalition – järjestössä. ”Koska COVID-rokotteita ei ole tutkittu vanhemmissa ikäluokissa, me emme tiedä miten hyvin rokote toimii heidän kohdallaan. Tiedämme, että useimmat rokotteet eivät toimi läheskään niin hyvin heikkokuntoisella iäkkäällä kuin hyväkuntoisella vahvalla ihmisellä, vaikka he olisivat samanikäisiä,” Moore sanoo. Sitä paitsi rokotteet eivät yleensäkään toimi hyvin vanhemmissa ikäluokissa.”

Esimerkkejä hoivakotien kuolemantapauksista rokotusten jälkeen on Elinan blogissa. Yhtenä esimerkkinä hän nostaa Norjan missä terveysviranomaiset muuttivat iäkkäiden ja heikkokuntoisten rokotuksia koskevia suosituksia tammikuussa, ja Elina siteeraa Norjan lääkeviraston Steinar Madsenia: ”Jos olet hyvin heikkokuntoinen, sinun ei luultavasti pidä ottaa rokotetta”.

”FDA:n turvallisuusarvioinnissa Pfizerin rokotteen hätätilalupaa varten todetaan, että juuri yli 55-vuotiaiden ryhmässä rokotteen vakavien haittavaikutusten todennäköisyys kasvoi kymmenkertaiseksi toisen rokoteannoksen jälkeen, kun nuoremmilla vastaava nousu oli ”vain” 3,61-kertainen.”

ADE

ADE-reaktio Modernan ja Pfizerin eläinkokeissa

Ilmiöstä antibody dependent enhancement eli ADE-reaktiosta Modernan ja Pfizerin eläinkokeissa puhutaan kirjassa Corona Unmasked:

”The virus genes in the Moderna and Biontech/Pfizer vaccines are packaged in so-called nanoparticles – which can be thought of as tiny packages, not made of paper, but of fat-like substances. [–] The potential dangers from the “packaging” were already known. More significantly, however, alarming antibody-dependent enhancement – in this case, the antibodies do not prevent uptake of the virus into cells, but rather enhance it – has been observed in animal studies on SARS and other coronaviruses.

In the decades-long, yet futile effort to develop vaccines against SARS or MERS, this enhancement effect was repeatedly observed, as one among problem among many others. With this in mind, should not animal studies have been conducted to clearly rule out this effect for SARS-CoV-2? [–] And more seriously, could the inoculation of viral genes trigger other novel immune-related enhancement effects? Shouldn’t such very elementary things have been considered and tested beforehand?”

Sivuvaikutukset kaikkien rokotteiden kohdalla

Kirjassa Corona Unmasked kerrotaan myös:

With all three gene-based vaccines, disturbing immediate side effects were noted – but carefully hidden from general awareness: severe swelling and pain at the injection site, high fever and chills, severe headache, limb and muscle pain throughout the body, diarrhea, nausea, vomiting. Many vaccinated people were so sick that they were unable to work.

In the AstraZeneca study, the side effects were so bad that the study protocol had to be changed halfway through: in the later stages, study participants received high doses of the pain- and fever-relieving drug acetaminophen in order to make the vaccination reasonably tolerable. Such changes of protocol in the middle of a study are actually not permitted at all. Why was an exception made here?

But that is not all. The AstraZeneca study was interrupted in July and September 2020 because of the occurrence in vaccines of an extremely rare autoimmune disease, which affects the spinal cord. “Transverse myelitis” is associated with paralysis and normally occurs at the very low frequency of approximately 3 per 1 million population, every year. It is surprising, then, that 2 such cases occurred among a relatively small number of vaccinated individuals. AstraZeneca announced days later: calm down people, the first test person had incipient multiple sclerosis, the second case was purely an unfortunate coincidence. The show will go on! And so it did – AstraZeneca continued to forge ahead.

But not only AstraZeneca – so did everyone else. The Biontech/Pfizer vaccine caused acute facial paralysis in 4 participants, and Moderna vaccine in 2, without the cause having been clarified. The prevailing attitude was, apparently: Why bother with such details if the race is on to save the world’s population from ruin, for better or worse?

Comparable events occurred with competitors Moderna and Biontech/Pfizer. With both vaccines, volunteers suffered similarly severe general side effects. Such a variety of immediate side effects has never been observed with any other vaccination. In America, when comparing the number of reported side effects of different vaccines over the 2 last years, the COVID-19 vaccine already comes out on top, although it was approved only in December 2020.

Myös Elina on blogissaan koostanut useita kliinisten tutkimusten aikana ilmenneitä haittavaikutuksia. Näitä käydään läpi myöhemmissä blogipostauksissa tarkemmin.

Lopuksi

Elinaa siteeraten: ”Terve järki tuntuisi sanovan, että ellei rokote pysty estämään tartuntaa, sairaalaan joutumista tai kuolemaa, silloin se ei pysty lopettamaan pandemiaa. Tämä taas tarkoittaa, että jokainen itsensä rokotuttava tekee sen turhaan.

Entä mahdollisen suojan kestoaika? Siitä ei ole näyttöä. Todellisen suojan näyttävät vain väestön rokotukset. Horisontissa häämöttää mahdollisuus, että rokotus annetaan vuosittain…”

Rokotteiden antamasta suojasta ja suojan kestoajasta lisää asiaa blogissani rokotteiden sisältöpostauksen jälkeen.

Tähän loppuun vielä koottuna muutama pointti Jennifer Margulisin sivuilta miksi joku tämän kaiken puutteellisen tiedon takia päätyy olla ottamatta rokotteen:

”Why wouldn’t you want a COVID-19 vaccine?

I hope you will consider some of the reasons a person might not want to get a COVID-19 vaccine. These vaccines have been fast-tracked and offered for emergency use. So we’re still learning about the short-term side effects, which include a rare and often deadly blood disorder called thrombocytopenia as well as anaphylactic shock and at least one life-threatening skin condition. We won’t know the long-term side effects for some time. We also don’t yet know if a vaccine recipient can still contract and spread the virus. And we don’t know how pregnant women, breastfeeding moms, or medically fragile people will handle the vaccine.

We also don’t know all the potentially severe side effects of the vaccine or who’s at risk for them. We do know there have been cases of anaphylaxis after receipt of the COVID19 vaccine – but we are not sure who is susceptible to this type of reaction.”

*HöRhÖ aLeRt*

Virallisesti rokotteita lähdettiin kehittelemään maaliskuussa 2020. Joissakin piireissä puhuttiin, että rokotteet olivat olleet kehitteillä jo ennen tuota ja sekä koronavirus että rokote olisi ollut patentoituja jo aiemmin.

Edellisessä postauksessa käytiin läpi, että Euroopassa rokotteelle voidaan myöntää ehdollinen myyntilupa hätä- ja pandemiatilanteessa. Amerikassa rokote voidaan saada hyväksymättä käyttöön hätätilaluvalla, jos olemassaolevia, toimivia muita hoitokeinoja ei ole. Villeimmät teoriat kertovatkin, että pandemia julistettiin, jotta rokotteet saataisiin ennätysvauhtia – ja tutkimatta – markkinoille.

Teoriaan kuuluu myös, että pandemian määritelmä olisi muutettu aikoinaan tällaisia tilanteita varten mikä mahdollistaa ehdollisen myyntiluvan myöntämisen. Virus olisi laboratoriosta lähtöisin (eihän luonnossa olevia asioita voi edes patentoida). Myös toimivat hoitokeinot kuten hydroksiklorokiini olisi bännätty ettei olemassaolevia hoitokeinoja olisi eikä näin ollen estettä rokotteiden saamiseksi käyttöön hätätilaluvalla.

Vaikka nämä teoriat eivät paikkaansa pitäisi, rokotteita lähdettiin kuitenkin kehittelemään viime vuonna maaliskuun puolessavälissä. Virus oli eristetty tammikuussa ja pandemia julistettiin 11.3.

Paitsi että SARS-Cov-2 -virusta ei ole vieläkään eristetty ja puhdistettu elävästä ihmisestä ja todistettu olevan Covid-19 -taudin aiheuttaja. Näin väittävät lukuisat tahot – tässä yksi kooste suomeksi. Tämä nyt tuskin myöskään paikkaansa pitää, miten rokotteet muuten olisi saatu edes tehtyä jotain sellaista varten jota ei edes ole olemassa?

4 vastausta artikkeliin “Koronarokotetutkimusten puutteellisuus

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: